Veteraaneilla oikeus hyvään kuntoutukseen

Turun Sanomat uutisoi 1.4.2017, että sadat turkulaisveteraanit ovat olleen alkuvuoden ilman kuntoutusta. Lisäksi veteraaneja on järkyttänyt , että kilpailutuksista johtuneista syistä jo vuosia jatkuneet hoitosuhteet ovat katkenneet.

Suomen sotien 1939 – 1945 sotaveteraaneilla – rintamatehtävissä olleilla miehillä ja naisilla – on oikeus saada rintamaveteraanien kuntoutusta. Veteraanit saavat suunnitelmallista kuntoutusta vuosittain joko laitos – tai avokuntoutuksena. Kuntoutus haetaan kunnan terveyskeskuksesta. Kuntoutuksen tarkoitus on toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen, jotta veteraani selviytyy mahdollisimman pitkään itsenäisesti jokapäiväisissä toiminnoissaan.

Valtiokonttori maksaa Turulle kuntoutumismäärärahaa vuonna 2017 15,6M€. Kelan tietojen mukaan Turussa kirjoilla olevia rintamalisän saajia on 599, joista sotainvalideja on 63.

Turun kaupunki on kilpailuttanut veteraanikuntoutuksen hankintalain mukaisesti. Kilpailutuksessa tuottajiksi hyväksyttiin kaikki kilpailutukseen osallistujat yhtä lukuun ottamatta. Kilpailuun osallistujat rankattiin hinta ja laatu huomioiden paremmuus järjestykseen. Tänä vuonna uusia kuntoutuspäätöksiä tehtäessä veteraanineuvoja ohjaa kuntoutujat järjestyksessä ensimmäiseksi päässeelle niin paljon kuin tämä pystyy ottamaan, toiseksi tulleelle seuraavat jne.

Kuntoutuspäätökset tehdään täysin mekaanisesti huomioimatta lainkaan jo aiemmin olemassa olevia asiakassuhteita. Useimmat veteraanikuntoutujat ovat yli 90 vuotiaita ja terapiasuhteen luottamuksellisuus sekä jatkuvuus ovat tavoitteellisen kuntoutuksen kulmakiviä. Potilaiden ollessa iäkkäitä, luottamuksellisen kuntoutussuhteen merkitys korostuu entisestään. Nyt päätöksiä tehtäessä ei ole lainkaan kuunneltu veteraanikuntoutujien omia toiveita.

Mm. SOSTE pitää uutta hankintalakia hyvänä, koska se edellyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien tarpeiden huomioimista. Pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevan sosiaali- ja terveyspalvelun hankinnassa hankintayksikön on määritettävä sopimuksen kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia palvelun käyttäjille. Myös suorahankinta on mahdollinen yksittäistapauksissa, jos kilpailutus tai tuottajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.

Näinkö Turun kaupunki kohtelee veteraaneja Suomen 100-vuotisjuhlavuonna?

Tuija Ollikkala (vihr.), kaupunginvaltuutettu, fysioterapeutti

Heikki Hölttä (vihr.), varavaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Sisäilmaongelmat todellisia

Sisäilmaongelmista kärsivien ihmisten ongelmia on usein vähätelty, koska selvää tieteellistä näyttöä sisäilman ongelmilla ja näihin liittyvillä oireilla ei ole löytynyt. Näin ei enää ole. Yle uutisoi (21.2.) Helsingin yliopiston tutkimuksesta, jossa myrkyllisen sisäilman ja sairastelun välillä löydettiin selvä yhteys.

Suomessa altistuu joka päivä 100 000–200 000 suomalaislasta sisäilmaongelmille ja tutkimusten mukaan jopa kahdella kolmasosalla Suomen kouluista on sisäilmaongelmia (Aamulehti, 11.2.). Kyseessä on suuri kansanterveydellinen ongelma, johon ei ole vieläkään puututtu tarpeeksi vakavalla otteella. Nyt tulisi kuntien valtion tuella kartoittaa sisäilmaongelmista kärsivät koulut ja korjata ne terveiksi.

Turussa vihreät ovat kirjanneet yhdeksi vaalitavoitteekseen juuri sisäilmaongelmiin puuttumisen. Toivonkin, että kuntalaiset kuntavaaleissa äänestävät päättäjiä, jotka sitoutuvat ratkaisemaan tätä valtakunnallista ongelmaa.

Lisäkorotukset asiakasmaksuihin kohtuuttomia

Turun sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään jälleen, että valtioneuvoston 19.11.2015 asettamat asiakasmaksujen enimmäismäärät otettaisiin Turussa käyttöön. Päätös merkitsisi sosiaali- ja terveysmaksujen korotusta kauttaaltaan noin 11 prosentilla jo aiemmin tehdyn 14 prosentin korotuksen lisäksi.

Asiakasmaksujen korotukset osuvat kipeimmin juuri pienituloisiin ja sairaisiin eli niihin, jotka terveyspalveluja eniten käyttävät.

Säästöjä ei synny, jos ennaltaehkäisevästä terveystyöstä säästetään. Päinvastoin kulut kasvavat, kuten nähtiin Turun kaupungin päihdepalvelujen vuoden 2015 tilinpäätöksestä. Sen mukaan ehkäisevään päihdetyöhön käytetty rahoitus lähes puolittui vuosien 2010–2015 välisenä aikana, mutta samalla kokonaiskulut kasvoivat noin 1,5 miljoonaa.

Ei toisteta samaa virhettä vielä suuremmassa mittakaavassa.

Hallitus yrittää ajaa asiakasmaksujen enimmäismäärien korotuksilla Turkuunkin eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvua. Mikään ei kuitenkaan velvoita Turkua toimimaan näin.

Näin suuret asiakasmaksujen korotukset ovat kohtuuttomia ja uhkaavat pidemmällä aikavälillä lisätä sosiaali- ja terveyskuluja, vaikka kehityksen tulisi olla juuri päinvastainen.

Kirjoittaja on Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Turun vanhuspsykiatrian kaltoinkohtelu järkyttää – asia selvitettävä perinpohjin

Järkyttynyt. Se oli ensimmäinen sana, kuvaamaan tunnettani lukiessani aamun Turun Sanomista laajan artikkelin potilaiden rajusta kaltoinkohtelusta Turun kaupunginsaraalan vanhuspsykiatrian suljetulla osastolla. Olen järkyttynyt sekä kuntalaisena että sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä. Kuulen asiasta ensimmäistä kertaa vasta nyt.

Jutun mukaan potilaita ylilääkittiin tiedottomaksi, pahoinpideltiin fyysisesti ja pakkoeristettiin. Lisäksi esiintyi lääkevarkauksia. Turun Sanomat kertoo, että Turun psykiatrian johtaja kielsi kertomasta väärinkäytöksistä valvontaviranomaisille. Lisäksi tulosaluejohtaja oli artikkelin perusteella tietoinen kaltoinkohtelusta jo vuonna 2013.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle pitää tehdä asiasta perinpohjainen selvitys. Myös virkamiesten vastuu asiassa on selvitettävä. Lisäksi on kartoitettava, onko vastaavanlaista toimintaa myös muilla osastoilla.

Kiitos Turun Sanomille perinpohjaisesta tutkimustyöstä ja niille, jotka uskalsivat suunsa asiassa avata. Turun sosiaali- ja terveystoimen on nyt tehtävä kaikkensa, jotta asiakkaiden luottamus palautuisi ennalleen.

 

Turun vastaus selvityspyyntööni opiskelijoiden toimeentulotuen asumismenojen hyväksymisperusteista

Turku on antanut vastauksen selvityspyyntöni opiskelijoiden toimeentulotuen asumismenojen hyväksymisperusteista. Turun kaupunki ei katso rikkovan asiassa perustuslakia eikä muuta ainakaan tämän selvityspyynnön perusteella käytäntöään. Kun toimeentulotuki siirtyy Kelan maksettavaksi vuoden 2017 alussa on hyvä mahdollisuus korjata tämä epäkohta ja yhtenäistää nyt hyvin erilaisia käytäntöjä oikeudenmukaisemmiksi.

Turun kaupungin vastauksen näet täältä.

 

Pyytämäni selvitys Turun toiminnasta opiskelijoiden toimeentulotuen asumismenojen hyväksynnässä

nimetön

Pyytämäni selvitys Turun sosiaalityön tulosaluejohtajalta, miksi Turku maksaa toimeentuloa avioliitossa miehen tilille, avoliitossa naisen.

Helsingin Sanomat kertoi jutussaan, että Turku maksaa toimeentuloa avioliitossa miehen tilille, avoliitossa naisen. Mm. oikeusasiamies moittii käytäntöä hallintolain vastaiseksi.

Pyysin eilen Turun sosiaalityön tulosaluejohtajalta selvitystä em. artikkelin tietoihin. Sain allaolevan selvityksen. Selvityksessä ajatusviivoilla  alkavat kappaleet ovat vastauksia artikkelissa esitettyihin väitteisiin.

——————————————————————————–
Naisten saama toimeentulotuki maksetaan monessa kunnassa miespuolisen avo- tai aviopuolison tilille.

Näin on. Toimeentulotuki perhekohtainen etuus ja se myönnetään koko perheelle. Teknisesti maksu suoritetaan kuitenkin yhdelle henkilölle ja hänen pankkitililleen. Maksun saaja voi olla mies tai nainen. Toimeentulotukea anonut perhe voi itse määritellä hakemuksessa tilin, jolle tuki maksetaan.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on vaatinut 25. kesäkuuta kirjatussa ratkaisussaan sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) selvitystä siitä, miten se velvoittaa kunnat korjaamaan asian.
Oikeusasiamies otti asian käsittelyyn omasta aloitteestaan. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia pyysi aluehallintovirastoilta selvitystä siitä, millaisia käytäntöjä niiden alueella on.

Käytännöt olivat hyvin vaihtelevia. Osassa kunnissa etuisuuksia maksetaan myös jonkun muun kuin päämiehen nimellä.
Selvityksen mukaan esimerkiksi Turussa toimeentulotukipäätös kohdistuu avioliitossa mieheen ja avoliitossa naiseen. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevien tapauksessa valikoituu vanhempi puoliso.

Tämä on tekninen ratkaisu, joka helpottaa työntekijöiden työtä. Päätös perhekohtaisesta etuudesta myönnetään aina jonkun yksityishenkilön nimellä ja maksetaan hakijan ilmoittamalle tilille. Tili voi olla miehen tai naisen. Tämä ei koske ainoastaan toimeentulotukea vaan kaikkia perhe- ja kotitalouskohtaisia etuuksia, kuten Kelan myöntämää yleistä asumistukea ja lapsilisää.

Tasa-arvovaltuutettu on moittinut vastaavia käytäntöjä ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla. Nykyisen tasa-arvovaltuutetun Pirkko Mäkisen mukaan ne ovat perusoikeuksien ja hallintolain vastaisia. Yksityishenkilöiltä tulee asiasta soittoja tasa-arvovaltuutetulle “aika ajoin”.
“Vaikka toimeentulotukea päätettäessä otetaan huomioon ruokakunnan tulot, hakijan pitää saada päätös omalla nimellään. Jo se, että päätöksestä on valitusoikeus, edellyttäisi tätä.”
Jos päätös tehdään miehen nimissä, tukea hakenut nainen ei voi edes avata päätöksestä kertovaa kirjettä, sillä muuten hän rikkoo kirjesalaisuutta.

Turussa päätös postitetaan kuoressa, jossa päällimmäisenä on uusi toimeentulotukihakemus seuraavaa kuukautta varten. Uusi hakemus on osoitettu molemmille puolisoille.
– Tämä ei koske ainoastaan toimeentulotukea vaan kaikkia perhe- ja kotitalouskohtaisia etuuksia, kuten Kelan myöntämää yleistä asumistukea ja lapsilisää.

“Silloin nainen ei välttämättä saa edes tietoa siitä, miten hänen hakemuksensa on ratkaistu.”
Naisella ei aina ole myöskään käyttöoikeutta miehen tiliin, jolle tuki maksetaan.
Muun muassa Hämeenlinnassa lähtökohtana on, että toimeentulotuki maksetaan naispuolisen hakijan miehen tilille. Hämeenlinnan käytännöstä kertoi ensimmäisenä Yle.
Sosiaalitoimi on kertonut käytännön johtuvan asiakastietojärjestelmästä.

Käytäntö johtuu tällä hetkellä asiakastietojärjestelmästä, mutta käytännön taustalla on laajempi kysymys yksilö/perhekohtaisista asioista ja niiden hoitamisesta ja ratkaisemisesta.
– Suomessa yksityishenkilöllä on henkilötunnus ja yrityksellä yritystunnus, mutta perhekohtaista asiointia ja perhekohtaisia etuuksia varten ei ole olemassa omaa yksilöivää perhetunnusta. Tämän vuoksi perhekohtaiset etuuksia hakee aina yksityishenkilö ja päätös tehdään aina yksityishenkilölle, vaikka päätös koskeekin koko perhettä tai kotitaloutta.

————————————————————–
Oheinen selvitys ei ole mielestäni riittävä. Tietokantojen jäykkyys ei voi olla syy hallintolain noudattamatta jättämiseen ja tasa-arvonvastaiseen menettelyyn. Otankin asian esille vielä uudelleen sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Lisäksi vihreät jäsenemme kaupunginhallituksessa sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa ottavat asian esiin. Uskon, että toimintapaan saadaan sellainen muutos, joka noudattaa sekä hallintolakia että tasa-arvoa.

Vanhuksille edullinen aamiainen on tärkeä

Arkea ruokapalvelut /Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy on ilmoittanut 3,8 %:n hinnankorotuksestaaterioihin alkaen 1.1.2014. Korotus koskee kotiin kuljetettavia aterioita, palvelukeskuksissa, vanhainkodeissa ja Portsakodissa eläkeläisille tarjottavia aterioita ja vierasaterioita. Lisäksi aterioihin lisätään 14 % ALV, jota hinnoissa ei ennen ollut.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 19.11.2013 esitettiin, että vanhuksille tarjottavan aamiaisen hinta olisi noussut kokonaiset 96%. Siis lähes kaksinkertaiseksi. Tämä on mielestäni kohtuutonta, koska mm. oman isoäitini kaltaisille kansaneläkkeen saajille moinen hinnannousu olisi johtanut siihen, ettei aamiaista enää olisi ostettu. Monelle vanhukselle aamiaistapahtuma on tärkeä arjen rutiinien, mutta myös sosiaalisen kanssakäymisen kannalta puhumattakaan aamiaisen ravinnollisesta merkityksestä.

Onneksi sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti muutosesitykseni, jossa hoitokodeissa eläkeläisille tarjottavan aamiaisen hintaa nostettiin vain 0,5 euroa aiemman 1,40 euron sijaan. Selvästi muidenkin mielestä 96%:n hinnankorotus ei ollut ihan kohtuullinen.

Vihreät luottamushenkilöt valtuustokaudella 2013-2016

Vihreiden sisäinen luottamuspaikkajako on nyt saatu valmiiksi ja omalta kohdaltani voin olla vain tyytyväinen tulokseen. Valtuustokaudella 2013-2016 tulen toimimaan sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisena jäsenenä sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaoston varapuheenjohtajana.

Sosiaali- ja terveyslautakunta (entinen peruspalvelulautakunta) on suurin Turun kaupungin lautakunnista. Lautakunnan budjetti vuonna 2011 oli yli puoli miljardia euroa ja lautakunnan alaisuudessa olevan henkilöstön määrä lähes 5000.

Lisää tietoa sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä sen yksilöjaoksen tehtävistä ja toimivaltuuksista löydät Turun hyvinvointialan johtosäännöstä. (http://www05.turku.fi/kesvi/ah/kv/2012/1217014x/Images/1201224.pdf).

Tässä vielä kaikki uudet (ja vanhat) vihreät luottamushenkilöt:

Keskusvaalilautakunta

Pirjo Saarinen

 

 

Kaupunginhallitus

2013-2014 Katri Sarlund (vpj),  2015-2016 Elina Rantanen (vpj), varalla Samuli Lintula

Jukka Vornanen, varalla Roda Hassan

 

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

2013-2014 Katri Sarlund (pj), 2015-2016 Elina Rantanen (pj), varalla Samuli Lintula

Jukka Vornanen, varalla Roda Hassan

 

Kaupunginvaltuuston 2. varapj

2013-2014 Elina Rantanen, 2015-2016 Katri Sarlund

 

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta

Mikaela Sundqvist, varalla Tapio van Ooik

Ville-Veikko Mastomäki, varalla Inka Ahonen

 

Kulttuurilautakunta

Anita Birstolin (vpj), varalla Rebecca Frilund

Kari Kanala, varalla Mika Lamminpää

 

Liikuntalautakunta

Janina Andersson (pj), varalla Heidi Haapala

Joni Lähteenmäki, varalla Jussi Soro

 

Nuorisolautakunta

Mirjami Asikainen, varalla Heidi Sanevuori

Samuli Shintami , varalla Amro el-Khatib

 

Opetuslautakunta

Niina Ratilainen, varalla Liisa Lähteenmäki

Mikko Laaksonen, varalla Rauli Mickelsson

 

Varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto

Mikko Laaksonen (pj), varalla Arttu Karppanen

Maarit Leskelä-Kärki, varalla Emmi Hynönen

 

Lukio- ja ammattiopetusjaosto

Niina Ratilainen, varalla Tanja Varonen

Tuomo Liljenbäck, varalla Johannes Elmnäinen

 

Ruotsinkielinen jaosto

Pia-Maria Gardberg, varalla Mikaela Sundqvist

Jonas Heikkilä, varalla Frej Holmberg

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Mette Karlsson, varalla Emmi Lehtinen

Heikki Hölttä, varalla Tommi Väyrynen

 

Sote-lautakunnan yksilöasioiden jaosto

Heikki Hölttä (vpj), varalla Tommi Väyrynen

 

Rakennuslautakunta

Saara Ilvessalo (pj), varalla Ritva Uhinki

Rauno Lahtinen, varalla Juhana Mustonen

 

Tarkastuslautakunta

Saara Uotila, varalla Arja Iho

 

 

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta

Mika Tolvanen, varalla Antti Koistinen

 

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Mari Kekkonen, varalla Marja Tommola

 

Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta

Tuija Ollikkala, varalla Katja Samsten

 

 

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta

Riitta Koskimies, varalla Mikko Lampikoski

Tuula-Marja Mantere, varalla Mona Nylund

 

Vesiliikelaitoksen johtokunta

Konsta Weber (vpj), varalla Arto Tuomola

Nyt innolla kohti tulevia haasteita ja alkavaa valtuustokautta!

Heikki Hölttä

Kiitos kaikille äänestäjille

Kiitos kaikille äänestäjille. 211 ääntä on mainio tulos ja pääsin sillä Vihreiden toiseksi varavaltuutetuksi. Varavaltuutettuna kuulun nyt myös Vihreiden valtuustoryhmään.

Sain Vihreiden miesehdokkaista kolmanneksi eniten ääniä. Viime kuntavaaleihin verrattuna äänisaalis nousi roimasti (+121 ääntä).

Nyt odotetaan lautakuntapaikkojen jakautumista. Odotan innolla tulevaa vaalikautta!

T:Heikki